Tietoa ratikasta
Vantaan ratikka on Vantaalle toteutettava pikaraitiotie. Sen reitti kulkee Mellunmäestä Tikkurilan kautta Lentoasemalle. Rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2025, ja yhteys valmistuu vuonna 2029. Ratikkareitin varrelle on suunnitteilla uusia asuin- ja yritysalueita tuhansille uusille asukkaille ja työpaikoille.
Vantaan ratikka parantaa poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelun laatua. Ratikka lisää kaupungin vetovoimaa sekä vahvistaa uusien työpaikkojen kautta alueen hyvinvointia. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista ratikan varteen.
Reitti
Vantaan ratikka on ensimmäinen Vantaan pikaraitiotie. Ratikan reitin pituus on 19 km ja se kulkee Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kautta lentoasemalle.
Vantaan ratikan reitti ja pysäkit on merkitty Vantaan karttapalveluun.
Vantaan ratikka lyhyesti
| Reitti | Mellunmäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema |
|---|---|
| Reitin pituus | 19,3 kilometriä (500 metriä Helsingissä) |
| Huippunopeus | 70 kilometriä tunnissa |
| Pysäkkejä | 27 kappaletta |
| Pysäkkiväli | noin 800 metriä |
| Vuoroväli | ruuhka-aikaan 7,5 minuuttia, muina aikoina 10–20 minuuttia |
| Liikennöintiaika | kello 4.30–1.30 |
| Kapasiteetti | 174 matkustajaa per vaunu |
| Päivittäisiä matkustajia | vuonna 2030 noin 31 000 |
| Aikataulu | Rakentaminen alkoi vuonna 2025. Valmistuu vuonna 2029. |
| Tarkennetut investointikustannukset | 750 miljoonaa euroa. |
| Asukkaat ja työpaikat reitin varrella vuosina 2021 ja 2050 | asukkaat 56 000 / 124 000 työpaikat 52 000 / 83 000 |
Ratikka sosiaalisessa mediassa
Ratikka kehittää kaupunkia ja katukuvaa
Vantaan tavoitteena on kasvaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tiiviisti. Vantaan ratikka tukee tätä tavoitteita. Vantaan ratikka kehittää kaupunkia: se luo uutta asumista, työpaikkoja ja palveluja sekä helpottaa arkea.
Ratikan reitti luo uuden kasvukäytävän, sillä se kulkee keskeisten Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla. Raitiotie lisää vetovoimaa ja tuo uusia kiinteistökehittäjille mahdollisuuksia raitiotien pysyvän reitin vuoksi. Aviapoliksessa ja Tikkurilassa on paljon työpaikkoja, joiden henkilöstöä ratikka palvelee. Ratikka nopeuttaa tulevaisuudessa työmatkaa Itä-Vantaan suunnasta.
Vantaan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja ratikka auttaa osaltaan tässä tavoitteessa. Sujuvan joukkoliikenteen ansiosta elämä sujuu ilman omaa autoa tai yhden auton avulla.
Uudistettua viihtyisämpää katuympäristöä
Ratikan rakentamisen yhteydessä kaupunki pystyy samalla kertaa uudistamaan katuja ja puistoalueita, kun katu ja sen lähiympäristö myllerretään joka tapauksessa. Ratikkapysäkkien ympäristöt ja lähikadut suunnitellaan laadukkaiksi ja vehreiksi. Esimerkiksi Jokiniemessä viheralueita kehitetään kaupunkipuistoina ja lähivirkistysalueina.
Kävelyteitä ja pyöräteitä parannetaan
Ratikan rakentamisen yhteydessä kävely- ja pyöräreitit paranevat, ja niiden rakentamiseen käytetään noin 60 miljoonaa euroa. Jalankulkuväyliä parannetaan ja kaupunkiympäristöä tehdään viihtyisämmäksi myös kävelijöille.
Ratikkareitin varteen on tulossa myös pyöräpysäköintiä, mikä helpottaa vaihtoa liikennevälineestä toiseen.
Suunnitellut pyöräbaanat ovat kaksisuuntaisia. Tavoitteena on, että pyöräpysäköintiä olisi jokaisella pysäkillä. Lisäksi joillekin keskeisille pysäkeille on tarkoitus järjestää myös muita palveluita, kuten pyörähuoltoa. Tarkemmin aiheesta kerrotaan Pyöräliikenteen selvityksessä.
Kestävyys, vihreys, ekologisuus
Kestävyys, vihreys ja ekologisuus ovat keskeisiä suunnitteluperiaatteita Vantaan ratikan suunnittelussa. Kestävyys ja ekologisuus tarkoittavat paitsi ratikan myötä lisääntyvää kestävää liikkumista myös rakentamisen teknisten ratkaisuiden toteuttamista mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa hulevesien hallinnalla.
Vihreys liittyy sekä raitiotien ympäristöön että käyttökokemukseen. Tavoitteena on vaalia olemassa olevaa kaupunkivihreää ja lisätä sitä. Raidealue toteutetaan ensisijaisesti nurmipintaisena ja raitiotien varrelle istutetaan yhtenäiset puurivit aina, kun se on mahdollista. Kaupunkivihreä esimerkiksi viilentää mikroilmastoa kesähelteellä, jolloin katuympäristö ja ratikalla kulkeminen tuntuu miellyttävämmältä.
Arvokkaat luontokohteet, eläinten liikkumisen mahdollistavat ekologiset yhteydet sekä virkistysalueet ja reitit otetaan huomioon ratikan jatkosuunnittelussa, vaikkakin arvokkaat luontoalueet ovat Vantaalla pääosin muualla kuin ratikan reitin varrella.
Luontoarvot huomioon
Ratikan reitin varrella luonnon monimuotoisuuden kehittymiselle luodaan mahdollisuuksia esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisten viivytyspainanteiden avulla. Myös reitin kasvit valitaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi pölyttäjille suotuisilla kasveilla. Lisäksi pidetään huoli siitä, että eläimet pääsevät liikkumaan ekologisia runkoyhteyksiä pitkin.
Esteettömyys
Erilaiset liikkujat ja esteettömyys huomioidaan myös katusuunnittelussa. Pysäkkiympäristöt suunnitellaan pääsääntöisesti esteettömyyden erikoistason mukaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi näkövammaisia ja pyörätuolin kanssa liikkuvia varten suojateiden ylitykset ja pysäkille pääsy on esteetöntä ja sitä helpotetaan huomioraidoin ja -kiveyksin.
Esteetön suunnittelu helpottaa ja palvelee myös esimerkiksi lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa liikkujia, kun pysäkki ja raitiovaunu ovat samassa tasossa. Huomioraidat ohjaavat tien keskiovelle kenelle tahansa.
Osa pääkaupunkiseudun liikennettä
Vantaan ratikka täydentää pääkaupunkiseudun raideverkostoa ja luo lisää joukkoliikenneyhteyksiä koko seudulle.
Vantaan ratikka on tärkeä uusi yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ratikka tarjoaa sujuvan vaihtomahdollisuuden lentoasemalta pääradalle Tikkurilassa ja edelleen Mellunmäen metroasemalle. Ratikalle on suunniteltu vaihtoyhteyksiä seudullisiin bussilinjoihin Tuusulanväylällä, Porvoonväylällä ja Lahdenväylällä.
Vantaan ratikka on aikanaan osa pääkaupunkiseudun raideliikenneverkkoa. Tulevaisuudessa se voisi yhdistyä Viikin-Malmin pikaraitiotiehen, ja lännessä yhteys voi jatkua Länsi-Vantaan raitiotienä.
Vantaan ratikasta tulee osa HSL:n seutuliikennettä. Tästä syystä esimerkiksi ratikkakalustosta tulee samanlaista vihreää kuin pikaratikkalinja 15 on Helsingissä ja Espoossa.
Miksi bussit eivät riitä? Kaupungin asukasmäärän kasvaessa bussien kuljetuskapasiteetti tulee nopeasti vastaan. Yksi ratikka korvaa tulevaisuudessa kolme bussivuoroa.
Pikaratikalla on mukava ja helppo matkustaa
Pikaraitiotie suunnitellaan mahdollisimman viihtyisäksi, helpoksi ja luotettavaksi tavaksi liikkua. Raitiovaunulla matkustaminen koetaan yleensä huomattavasti mukavammaksi kuin bussilla matkustaminen.
Pikaraitiotie on myös ympäristöystävällinen ratkaisu, ja hyvän raideyhteyden ansiosta tarve oman auton käytölle vähenee. Vantaa on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja ratikka osaltaan tukee tähän tavoitteeseen pääsyä.
Aikataulu
Ratikan rakentaminen alkoi vuonna 2025, ja liikennöinti alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2029.
Kustannukset
Vantaan ratikka on kaupungille ja kaupunkilaisille kannattava sijoitus. Pitkällä aikavälillä sen tuomien hyötyjen on laskettu ylittävän kustannukset. Hyötyjä syntyy muun muassa reitin varren uusista investoinnista, työpaikoista ja asunnoista ja kiinteistöjen arvonnoususta.
Tarkemmin talousvaikutuksista voit lukea ratikan taloudellisesta mallinnuksesta.
Vantaan ratikan tarkennetut investointikustannukset ovat 750 miljoonaa euroa. Helsingin seudun MAL-yhteistyön kautta valtion osuus niistä olisi 30 prosenttia eli 177 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omasta rataosuudestaan, jonka kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Vantaan kustannusosuudeksi jää 414 miljoonaa euroa.
Yhteyshenkilöt ja organisaatio
Ratikkatiimi vastaa käytännön työn etenemisestä ja toimenpiteistä.
