Vantaan ratikan päivitetty taloudellinen mallinnus julkaistu
Vantaan kaupunki on julkaissut Vantaan ratikan päivitetyn taloudellisen mallinnuksen. Selvityksessä tarkasteltiin Vantaan ratikka -hankkeen taloudellisia vaikutuksia Vantaan kaupungin talouteen perustuen arvioituihin tuleviin kassavirtoihin.
Havainnekuvassa ratikka matkaa Kyytitiellä Kuusikon kohdalla
Ulkopuolisen toimijan, Capex Advisorin laatima selvitys on tehty marraskuussa 2025. Selvitys perustuu vuosien 2022 ja 2023 aikana alkuperäisen hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tehtyyn taloudelliseen mallinnukseen, jota on päivitetty uusin lähtötiedoin. Lähtötiedot perustuvat 8.10.2025 päivättyyn tarkistettuun hankesuunnitelmaan. Päivitetyssä rahoituslaskelmassa hankesuunnitelman tietoja on joiltain osin päivitetty tai täydennetty kaupungin asiantuntijoiden toimesta. Euromääräisistä oletuksista ainoastaan hankkeen lainarahoituksen lyhennysohjelma on päivitetty vastaamaan paremmin kiinteistötaloudellisten tuottojen (arvioitua) ajoitusta.
Laskelmissa hankkeen taloudellinen vaikutus kaupungille muodostuu kaupungin kassavirroista, huomioiden hankkeen rakentamiskustannukset, kiinteistötaloustuotot, liikennöinnin tulot ja kustannukset, verovaikutukset sekä hankkeen rahoitus. Selvityksessä Vantaan kaupungin taloudellista vaikutusta on arvioitu nykyarvolaskelmilla.
Ratikan taloudelliset vaikutukset ovat kaupungille positiiviset
Nykyarvomenetelmällä lasketussa perusskenaariossa ratikkahankkeen taloudelliset vaikutukset ovat kaupungille positiiviset: kassavirtojen nykyarvo on 139 miljoonaa euroa. Hankkeen positiivinen taloudellinen vaikutus perustuu erityisesti arvioituihin kiinteistökehitystuottoihin, jotka ovat merkittävä osa kaupungin hyötyjä. Kiinteistötaloustuottojen kokonaismäärässä ei ole huomioitu Santaradan ympäristön (arviolta 34 miljoonaa euroa) lisätulopotentiaalia.
Ulkopuolinen arvioija laski matemaattisesti myös eri skenaarioita positiivisen ja negatiivisten kehityskulkujen mukaan. Kiinteistötulojen määrällä on merkittävin vaikutus hankkeen kassavirtoihin. Kiinteistötulojen tason tulisi laskea noin 20 prosenttia arvioidusta nykytasosta, jotta hankkeen positiivinen taloudellinen vaikutus vaarantuisi pelkästään tällä perusteella.
